Meidän ei pitänyt mennä Rukalle viime viikonloppuna, koska Gabin Jade koiran oli määrä tulla meille hoitoon. Mies kuitenkin heitti pari päivää aikaisemmin, että jospa hän ajaisi Rukalle koiratyttöjen kanssa ja minä voisin tulla loppuviikosta lentokoneella ja sitten ajaisimme yhdessä kotiin Itsenäisyyspäivänä. Jos mies noin reipas halusi olla, niin kyllähän se sopi, koska olin järjestänyt itselleni töistä vapaan viikonlopun, kaiken varalta. Meille on ennenkin käynyt niin, että ollaan sovittu että ei mennä johonkin, mutta sitten ollaankin menty. Olemme tällaisia nopea päätöksisiä touhuissamme, se sopii meille.

Kävi kuitenkin niin, että matkassa oli vain Valora mopsi. Jade lähtikin Gabin mukaan käväisemään Vaasassa ilahduttamassa mm. äitiäni ja Gabin kummityttöä 🙂

Tykkään Rukalla käydessämme käydä Kiutakönkäällä. Kosken pauhunta on upean näköistä ja kuuloista ja kävelyreitti autolta koskille on sopiva. Siellä on laavu ja nuotiopaikka, jos haluaa ottaa evästä mukaan. Nyt meillä ei ollut evästä mukana, mutta jos olisimme menneet Riisitunturin kansallispuistoon, niin se reissu olisi vaatinut eväät. Katsotaan onko vuodenvaihteessa sellaiset kelit, että pääsemme Riisitunturille.

Katso, miten upea vuoren seinämä on, kun se hohtaa terran värisenä. Näin talvella, valkoista lunta vasten, väri tulee upeammin esille kuin kesällä vihreiden puitten lomasta.

Konttaisen Kuhaus

Karhun kierros ei suinkaan ole meidän vakiokierroksia 🙂 Kerran olemme kävelleet Pienen Karhunkierroksen, isoa ei koskaan. Juttelin hetki sitten nuorehkon naisen kanssa ja hän oli kävellyt lokakuussa Ison Karhunkierroksen äitinsä, veljensä ja koiransa kanssa. He olivat olleet viisi päivää reissussa. Reitti on muistaakseni reilut 80 km pitkä eli se tekee kävelyä noin 16 km päivässä. Täytyy muistaa, että selässä kantaa jatkuvasti isoa rinkkaa ja kävely menee polkuja pitkin, mikä on erilaista kävelyä kuin tasaisella maantiellä. Minusta ei olisi ison Karhunkierroksen kävelijäksi. Tai no, jos sen kävelisin, niin koska olisi hyvä vuodenaika? Alkusyksystä ehkä, ettei ole mäkäräisiä ja olisi suht lämmin, mutta pimeys on epämiellyttävää. Elokuussa Vaasan huvilassakin on jo niin pimeätä, että pelottaa, saatikka sitten pohjoisen metsissä. Luulen, että tämä retki jää minulta tekemättä.

Konttaisen Kuhaus kuuluu meidän vakioreitteihin aamuisin. Reitti kestää vajaan tunnin ja varsinkin lumettomana aikana se on helppo kävellä, talvella hieman raskaampi. Reitillä joutuu nousemaan ylöspäin ja itsensä saa hengästymään ja pieneen hikeen. Valora tykkää reitistä myös ja kun pakkasta on maksimissaan noin -5C astetta, pärjää se hyvin.

Ajatella kuinka vahvoja puiden oksien tulee olla, että ne jaksavat kannatella lunta useita kuukausia

Illallisvieraat

Yhtenä iltana meillä oli vieraita, mutta muut illat olin lähinnä sohvaperunana. Kerran kävimme lounaalla Hanki baarissa, mutta muuten söimme kotona. Hanki baari sijaitsee ihan Rukan keskuksessa ja sinne on koirakaverit tervetulleita. Valora tapasikin siellä Jussi mopsin, jolle Valora jopa heilutti häntää. Jussi istahti maahan ja käänsi selän Valoralle, se ei meidän mopsineidistä piitannut. Valora huomasi heti, että kyseessä on saman rodun edustaja, koska se oli niin suopea Jussille. Se on jännä juttu, miten koirat tajuavat, että kyseessä on samaa rotua oleva tyyppi.

Kun mainitsin Gabille, että meille tulee vieraita, niin hän sanoi ”Kiva, mihin meette syömään?”. Vastasin, että me kokkaamme itse ja syömme kotona. Tähän hän vastasi, että ”eikö kuitenkin olisi parasta, että menette johonkin ravintolaan syömään?” No, onpas luotto minun ruoanlaittoon vähissä! Kerroin, että aiomme tarjota meksikolaista ruokaa ja osaan kyllä pilkkoa vihannekset, laittaa ne kulhoihin, sekä laittaa natchoja ja kastikkeita alkupalaksi ja jälkkäriksi tarjota jäätelöä ja Irish Coffeet. Tein kauppalistan, lähetin sen Gabille ja pyysin täydentämään tarvikkeita, jos jotain listalta puuttui. Ainut mitä olin listasta unohtanut oli chili ja lime, mutta mies olisi muistanut limen, koska tarvitsi sitä drinkkiin, jonka hän valmisti ennen ruokailua.

Eikös näytäkin hyvältä? Paistoin broilerin suikaleita ja katkarapuja. Olen nähnyt kun vävypoika paistaa katkarapuja, niin otin opit häneltä. Keskellä olevan guacamolen ohjeen sain Gabilta ja hieman tarkennusta vielä keskimmäiseltä pojaltamme, kun laitoin kuvan Whatsapp ryhmäämme. Isojen tortilla lettujen sisälle, kun latoo näitä aineksia ja kääräisee rullalle ja haukkaa, niin kyllä maistuu. Tämä ruoka on kivaa syödä, koska siinä on kaikilla hieman tekemistä. Meksikolainen ruoka on rentoa ruokaa, jota on helppo valmistaa ja kiva syödä isommallakin porukalla.

Vaniljajäätelön sekaan kun laittaa Oboyn kolakastiketta ja vadelmia, niin tulee tosi hyvänmakuinen combo!

Testasimme ajaa kotiin kahdessa palassa eli ajoimme Rukalta Kuopioon ja yövyimme Hotelli Scandicissa ja tiistaina aamulla jatkoimme Helsinkiä kohti. Ajosää kumpanakin päivänä oli surkea, joten matkan puolittaminen oli loistava idea. Aiomme ehkä jatkossakin tehdä juuri talvisin näin, kesällä ja syksyllä matkan ajaa yhdessä erässä, yhden pysähdyksen taktiikalla.

Voit halutessasi tutustua Rukan mökkiimme täältä-> www.villairma.fi