Lähdimme mieheni kanssa kahdeksanpäivän visiitille Amerikkaan. Lensimme Vaasasta Tukholmaan, jossa olimme yötä ja siitä jatkoimme suoralla lennolla San Franciscoon. Halusimme käydä tapaamassa poikaamme, joka opiskelee UC Berkeleyn yliopistossa toista vuotta. Vuosi sitten kävimme myös täällä, mutta yövyimme San Fransicossa, tänä vuonna tulimme suoraan Berkeleyhin. Tästähän ei ole matkaa kuin puolisen tuntia San Franciscoon. Täältä matka jatkuu pariksi päiväksi Floridaan. Meidän ratikka-ajelusta vuosi sitten San Franciscossa, voit lukea täältä!

Kun matkustan, niin valitsen mukavat vaatteet ylleni. Jalassani minulla on aina lenkkarit, koska niillä on mukava kävellä ja ne saa pitkän lentomatkan jälkeen helposti jalkaan, jos jalat tuntuvat turvonneilta.

Hameella tai mekolla en matkusta pitkiä lentoja, koska jos nukun lennon aikana vaikkapa kyljelläni, niin en halua, että on vilautteluvaaraa eli housut ovat turvallisempi vaihtoehto. Valitsen myös usein tummemman paidan päälleni, koska siinä ei näy rypyt yhtä helposti kuin vaaleassa paidassa, samoin jos satun sotkemaan syödessäni, niin tahrat uppoavat tummaan paitaan. Valitsen materiaaleiksi aina stretchejä, en koskaan pellavaa, koska se rypistyy eikä näytä siistiltä pitkän lentomatkan jälkeen.

More&More neulejakku € 129,95

Valitsin takiksi More&Moren pitkän neuletakin vyöllä. Se on hieman takkimaisempi ja pidän sen taskuista, joihin voi laittaa vaikka kännykän tai passin hetkeksi. Tämä neuletakki tulee liikkeeseemme joulukuun alussa ja sitä tulee myös mustana.

Chanelin Coco Madamoiselle vetelee jo viimeisiä suihkauksia, joten koska en saanut sitä Vaasan Kicksistä, niin ostin sen kentältä. Suihkautan hajuvettä joka aamu, mutta en ole hajuvesifriikki eli minulla on pari erituoksuista hajuvettä kotona ja vaihtelen niitä. Tästä Cocosta olen aina pitänyt, se on hienostuneen raikas. Laitan matkaksi aina hiukset ponnarille, mahdollisimman alas, niin se ei paina niskaa kun nukun ja hiukset pysyvät suht´ojennuksessa koko matkan ajan.

Tukholman lentokentällä, terminaalissa viisi on vaateliike naisille ja miehille. Siellä tapaan aina käydä, kuten nytkin. Käydessäni eri vaateliikkeeissä, leikin usein ajatuksella mitä ostaisin täältä kaupasta, jos minulla ei olisi omaa liikettä. Niin tein nytkin ja tämän beigen, huovutetuntyyppisen villaisen takin olisin ostanut, koska pidin erityisesti sen väristä eli beigen ja harmaan yhdistelmästä. Takki oli muistaakseni Tommy Hilfigerin ja maksoi noin 400 euroa.

Tämänkin olisin voinut ostaa, strutsiliivin. Liivin merkkiä en muista, mutta hinta oli noin 150 euroa.
No, kumpaakaan en ostanut. Miesten puolella on kiva merkki Lacrosse. Edelliskeväänä kun lensimme samaisella koneella Tukholmaan katselin koneessa SASin omaa lehteä ja siellä oli Lacrossen mainos, jossa miehellä oli vaaleansininen paita, keskisininen pellavableiseri ja valkoiset pellavahousut. Sanoin miehelleni silloin, että tuollainen bleiseri sinun pitää ostaa. Hänkin piti siitä ja kun astuimme viitos terminaaliin, niin siinähän se Lacrossen bleiseri roikkui. Se oli meidän tuuria, kokokin löytyi ja se on ollut kovalla käytöllä nyt kaksi kesää.

Tax freestä löytyi isoja, tupakka-askin kokoisia Läkerol askeja. En ole ennen nähnytkään näin isoja. Tapaamme viedä pojallemme Fazerin sinisiä suklaalevyjä ja salmiakkia. Edellissä koulussa, high schoolissa, amerikkalaiset kaverit aina odottivat kun tulemme, että he saavat Fazerin suklaata, koska siitä he pitivät, mutta harvalle pojalle maistui salmiakki. Ja niin se on kuulemma nytkin, suklaa kelpaa, ei salmiakki.

Tässä lähdössä ja tärkeimmät tavarat sylissä eli tietokone, kirja, proteiinipatukka ja silmälasit.
Minulla oli tarkoitus, että poistan lennon aikana turhia kuvia koneeltani, koska siellä on noin 7000 valokuvaa ja monet jo joutaisi roskikseen. Siinä kävi kuitenkin klassisesti, että aloitettuani lukemaan kirjaa, jouiduin lukemaan sen loppuun enkä poistanut koneeltani yhtäkään kuvaa. Nukuin myös välillä ja tietenkin söin. Minulle nukkuminen leveissä tuoleissa on helppoa, koska olen suht´ pienikokoinen ja tuolit tässä premium economy luokassa saa mukavaan ala-asentoon. Kymmenen tunnin lento meni taas nopeasti ja kivuttomasti. Norwegianilla on ollut aina hyvä ruoka lentokoneruoaksi eli valittavana on aina kaksi vaihtoehtoa. Nyt oli kanaa tai katkarapuja ja otin ”shrimps with rise”, koska en syö kanaa ja hyvää oli.

Oaklandin kentällä maihintulotarkastus meni nopeasti, toisin kuin usein NYC kentällä. Siellä voi joutua seisomaan tarkastusjonossa tunnin, riippuen päivästä kun sinne lentää. Loppuviikkoisin on ruuhkaa, alkuviikosta on hiljaisempaa eli yritämme välttää aina Nykin kenttää jatkolennoilla, jos mahdollista.
Kello viisi yöllä Suomen aikaa, täällä kello oli kahdeksan illalla, tilasin lasin paikallista kuohuvaa samalla kun odottelimme poikaamme illalliselle. Ja tulihan se sieltä, meidän jenkkipoika:)