Mieheni: Laita se kännykkä pois ja kuuntele, mitä mulla on asiaa.
Minä: Joo, ihan kohta…
Mieheni: Just nyt, sä oot ihan koukussa tohon kännykkään
Minä: (laitan kännykän pois hieman kypsänä) ja kysyn, noh?
Mieheni: Siis suhun ei saa mitään kontaktia!  Kun mä puhun sulle, niin sä et kuuntele. Tai sit kun sä vastaat, niin sä vastaat ihan outoja asioita. Gabikin on sanonut, että puhut välillä ihan outoja. Sekotat asioita ja ihmisiä. Ootko itse huomannut?
Minä: Olen huomannut, tiedän kyllä…

Tämä kevyt keskustelu käytiin yksi ilta, kun ajoimme kotiin. Tiedän ja myönnän, että maalis- ja huhtikuu ovat olleet hektisiä kuukausia. Alkuvuosi meni Vaasan alennusmyynneissä ja Helsingin remontissa, joka huipentui tuttuun tyyliinsä kiireeseen ja stressiin, että kaikki saadaan valmiiksi Helsingin avajaisiin. Montaa tuntia ei yössä nukuttu, yötoimistoa pidettiin joka yö. Maaliskuu oli DOPP Helsingissä positiivisesti sanottuna yhtä kaaosta. Teitä ihania lukijoita ja asiakkaita kävi liikkeessämme niin paljon, että se kuukausi meni yhdessä sumussa.

Huhtikuussa tilanne aavistuksen tasaantui ja me myyjätkin rupesimme löytämään omat paikkamme liikkeessä ja opimme tuntemaan toistemme toimintatavat. Loistava palaute teiltä asiakkailta on jatkunut ja kuinka kiva on huomata, että jotkut kasvot ovat jo tulleet tutuiksi! Huhtikuun aikana olemme ehtineet pitää neljä asiakasiltaa, monta private shoppingia ja se asia mistä olen tyytyväinen on, että blogikin on päivittynyt tuttuun tyyliinsä, kaikista kiireistä huolimatta ja jopa mekkoviikonkin saimme tehtyä. Välillä olen miettinyt, että en millään ehdi kuvaamaan enkä pysty kirjoittamaan mitään taas ylihuomiseksi, mutta jostain se energia on kuitenkin löytynyt. Toki lukijamäärät ovat olleet kerrassaan huikeita, joten sekin motivoi tekemään teille uusia postauksia. Kiitos taas ihanasta ja kannustavasta palautteesta, jota olemme saaneet DOPP Helsingissä sekä liikkeestä, blogista, tuotevalikoimasta ja asiakaspalvelusta.

Vielä huhtikuun meiningistä sen verran, että
– olen unohtanut vastata asiakkaiden meileihin ja facebook viesteihin, mutta nyt pitäisi kaikki olla hoidettu
– kirjoittanut väärät päivämäärät ja kuukaudet asiakaskirjeisiin, joita lähti tuhansia
– olen raahannut isoja Clas Ohlsonin kasseja Vaasan ja Helsingin väliä ja kuskannut tavaraa paikkojen välillä
– olen ollut kiukkuinen huonekalumyyjälle, vaikka vika olikin minussa ( pyysin anteeksi )
– peruutin uudella pakettiautollani samana päivänä kun sain sen toisen auton nokkaan, mutta ONNEKSI ei tullut naarmuja kumpaankaan autoon
– olen ollut kaalikeittodietillä 6 päivää ja paino putosi, kuten halusinkin
– olen liikuttunut melkein kaikkia tv-ohjelmia katsoessani
– olemme sisustaneet poikiemme asuntoa ja olen joutunut päättämään verhojen väriä, tankojen pituuksia, mattoja, lamppuja, sohvia, pöytiä jne. enkä pidä siitä työstä yhtään, sisustaminen ei ole intohimoni paitsi liikkeiden somistus
– minun kylpyhuoneeni sai mikrosementtiseinät, joten jouduin olemaan ilman omaa suihkua melkein kaksi viikkoa!

Ajoimme Vaasaan sunnuntaina ja sain siivousvimman Vaasan kodissamme, kun tulimme perille. Vimman jälkeen tartuin puhelimeen ja tilasin kaksi pizzaa. Hyppäsin autoon ja hurautin pizzeriaan ja rupesin ottamaan salaattia. Tuttu omistaja kysyi, ”Oletko Kata tilannut pizzat?” ” Kyllä, soitin just”. Hän katsoo tarjoilijaa, jonka myös tunnen ja tarjoilija vastaa ”et sinä ole soittanut”. Samassa minulle välähtää, että olen soittanut vahingossa väärään pizzeriaan!
Ihmettelinkin, että tarjoilija ei tiennyt tilaustani, koska kun soitan suosikkipizzeriaani, tietävät he mitä haluan:) Sanoi heille, että tehkää pizzat minulle valmiiksi, käyn hakemassa ne toisetkin pizzat. No sitten kävi niin, että menin kotiin neljä pizzaa kädessäni. Joku voi miettiä, miksi tilasin uudestaan kaksi pizzaa. Siksi, että suosikkipizzeriani O Sole Mio tekee parhaat pizzat koko Suomessa ja halusin nimenomaan hyvää pizzaa, en halunnut riskeerata.

Sellainen on ollut viime kuukausi, välillä on tuntunut että en selviä kaikista asioista. Minulla on tapanani, kun sählään, sanoa suoraan, että nyt olen sekoillut. En keksi tekosyitä tai selittele vaan myönnän tehneeni virheitä. Se on minusta paras tapa selviytyä ja ihmiset ymmärtävät tai ainakin ovat ymmärtäneet tähän asti, kiitos siitä 🙂 Onneksi virheet ovat olleet pieniä ja ne on voitu aina korjata, turhaa työtä ne vaan harmillisesti teettävät. Nyt kyllä huomaan rauhoittuneeni ja olen nukkunut yötkin ”Like a little baby”.

Minulla on jalassani farkkuculottes housut. Lyhyet ja leveät, joissa on leveähkö vyötärönauha solmittavalla farkkuvyöllä. Puin pinkin off shoulder paidan bombertakin alle. Bomber on itsestään jo niin näyttävä, että se täytyy pukea rauhallisten ja yksiväristen vaatteiden seuraksi. Konjakki wedget sopivat farkkuculotteshousujen kanssa täydellisesti. Itseäni hieman yllättää, että valitsin nämä culottes housut itselleni, mutta olen viihtynyt niissä erinomaisesti. Näistä tuli minun lempparit!

• Farkkuculottes In Wear € 119,95 koot 34-42
• T-paita part Two € 54,95 koot 34-42
• Bomber In Wear € 149,95 Vain DOPP Helsingissä
• Konjakkiwedget Gabor € 115,00