Keskiviikko aamu valkeni Rukalla täydellisessä säässä. Yöllä oli ollut pari astetta pakkasta, joten maa oli aamulla kauniisti huurussa. Lähdimme pienelle aamulenkille koirien kanssa ja kuvailemaan Rukan keskustaa, koska näyttäähän kaikki yksinkertaisesti paljon kivemmalta kun aurinko paistaa eikä sada vettä.

Kyselin teiltä Instagramin storyssä, tehtäisiinkö Rukalta pipovideo? 96% oli sitä mieltä että ”Jee, tehkää” ja loput 4% sitä mieltä että ”Tehkää vaan, jos haluatte” No, meidät tuntien, halutaanhan me 🙂 Pipovideo julkaistaan huomenna sunnuntaina eli silloin löytyy kaikki pipot, huivit ja hanskat myös Doppshop verkkokaupastamme.

Kun olimme käyneet shoppailemassa Kuusamon keskustassa ja napanneet Gabin ja hänen aviomiehen lentokentältä tulimme takisin Villa Irmaan. Lounaan ja etätöiden jälkeen lähdimme Riisitunturille. Kaksi koiraa pääsi mukaan, Jade ja Daisy.

Jade ja Daisy rakastavat keppejä ja kaksi keppiä ei käy, vaan oltava yksi keppi jonka kummatkin haluavat

Muistatko, kun kerroin reilu vuosi sitten meidän Juhannuksesta, kun se meni hieman läskiksi, koska Valoralta meni takajalka. Syyhän siihen selvisi, Valoralla on ns. naksahtava polvi. Valora sai siihen lääkettä ja se onkin pärjännyt sen kanssa hyvin. Nyt viimeiset pari viikkoa se on ruvennut taas arastelemaan jalkaa ja välillä kun se nousee sängystä, hyppii se kolmella tassulla, kunnes me nostamme tassua ja se naksahtaa paikalleen. Joten tämän vuoksi oli parempi, että Valora ei rasitu vaan jäi lepäämään reissumme ajaksi. Säälihän sitä oli jättää porukasta pois, koska se oli niin kovaa lähdössä, mutta sen parasta ajattelimme. Muuten, olemme saaneet sen painoa alas 2 kg, kuten eläinlääkäri suositteli. Olemme jättäneet kaikki turhat luut pois eli Valora saa max. kerran viikossa, yleensä sunnuntai iltaisin luun kun istahdamme sohvalle.

Meillä oli Riisitunturilla mukana kahvit ja Fazerin uutuus suklaalevy. Miten kahvit ja suklaat voivatkaan maistua niin hyviltä ulkona! Suklaa oli hyvää, mutta ei noussut suosikikseni. Illalla kävimme syömässä Camp Kitchen & Barissa. Sieltä saa aina hyvää ruokaa ja annokset ovat riittävät.

Torstai aamuna suuntasimme jo klo. 9.00 porojoogaan Gabin kanssa. Mietimme, että onkohan siellä porukkaa, mutta olihan meitä noin 20 henkilöä joogaamassa

Gabi oli bongannut porojoogan Kujalan porotilan sivuilta. Tapahtuma oli kiva. Ensin kerrottiin poroista ja tutustuttiin niihin ja sitten alkoi joogasessio. Porot käyskentelivät meidän ympärillä joogan aikana ja jooga oli leppoista sekä helppoa. Me tehtiin ihania venytyksiä, joilla oli porojen nimet  🙂 Ohjaaja kertoi ”porojuttuja” joogailun lomassa ja saimme paljon infoa poroista ja niiden tavoista. Tiesimme poroista jo aika paljon, koska olimme käyneet heidän porotilalla viime talvena. Se blogipostaus löytyy täältä.

Ruokakaupan kautta kotiin ja tehtiin Gabin kanssa fetapastaa. Tuli hyvää ja onpas se muuten helppo ruoka valmistaa. Päivällä tehtiin työasioita ja kuvattiin neulevideo, joka löytyykin eilisestä blogipostauksesta. Iltapäivällä hyppäsimme autoon ja lähdimme koskenlaskuun. Miehet olivat jo koskenlaskun ”konkareita” mutta meille naisille koskenlasku oli eka kerta täällä Rukalla. Olemme käyneet koskenlaskussa kun lapset olivat noin 10-13 vuotiaita. Olimme silloin Åressa poikien jääkiekkoleirillä. Koskenlasku oli K-18. Hieman meitä naisia jännitti, joka purkaantui hervottomana nauruna ja juttuina, että jos joku putoaa kumiveneestä niin tulee hetken miettiä, kannattaako häntä nostaa vai ei. Sisäpiiri huumoria 🙂 Onneksi meillä kaikilla on samanlainen huumorintaju, juttua tässä porukassa tosiaankin riittää.

Koskenlasku ei ollut paha. Toki siinä vettä pärskyi ja kumivene keinui hurjanlailla. Koskia oli kolme ja ne pisteytetään niin, että kuutos koski on ”pahin” ja siitä alaspäin. Kuutos koskea ei laskettu, se on vain ammattilaisille mutta pisin ja ”pahin” koski, mitä laskettiin niin oli nelos tason koski. Meidän veneessä oli kaksi opasta ja he kertoivat koskenlaskusta ja paikoista, missä kumiveneellä mentiin. Kiitos mukaville oppaille ja Stella Polarikselle 🙂

Saimme videon koskenlaskusta eli yhden oppaan kypärässä oli kamera, oli tosi kiva nähdä ja elää lasku uudstaan. Kuvausta tulee pyytää erikseen.

Kesäkuun alkupuolella, kun miehet olivat olleet koskenlaskussa, on koskissa enemmän vettä ja isompia aaltoja ja pauhua kuin näin loppusyksystä. Koskenlaskukausi loppuu lokakuun alkupuolella ja alkaa taas toukokuun puolen välin jälkeen.

Minä ja Gabi lähdössä koskenlaskuun

Huh, mikä päivä! Aktivitettiä riitti. Kotiuduttuamme mökille kävimme Pizzeria Rukassa syömässä pizzat. Loistavat pizzat ja massukka täynnä vetäydyimme huoneisiimme klo. 21.00.

www.villairma.fi