Viime päivien tapahtumat ovat saaneet sydämemme särkymään. Itse olen aina pelännyt sotaa. Muistan kun mummuni ja paappani puhuivat sodasta. En tule koskaan ymmärtämään taikka hyväksymään sotaa vallankeinona viattomia ihmisiä kohtaan. Vaikka uutisten seuraaminen ahdistaa ja pelottaa, haalin silti kaiken tiedon, vaikka tieto lisää tuskaani. On kuitenkin tärkeää, että pidämme kiinni arkisista rutiineista ja tulemme jatkamaan työtämme myös täällä blogin sekä somen puolella totuttuun tapaamme. Ajatuksissamme Ukrainan kansa.