Meillä oli viime lauantaina perinteiset rapujuhlat perheen kesken. Juhlan teeman mukaan pukeuduin punaiseen mekkoon.

Alkumaljat ja alkupalat saimme nauttia terassilla. Arvoin koko iltapäivän, että katanko sisälle vai ulos terassille ja päädyin sisäkattaukseen, koska me naiset olemme mekoissamme viluisia. Päätös oli oikea, koska illalla aurinko meni pilveen.

Alkumalja shampanjaa ja pieneksi naposteluksi ystävältäni varastamani idea eli skagenröraa ja kräftröraa ruisnappeihin. Ne ovat helppoja syödä, koska mahtuvat kokonaisina suuhun ja toki myös vaahtokarkkeja, jos tekee mieli makeaa.

Piikkikorot ja terassi yhdessä on hieman haasteellista

Minulla oli päälläni tämän syksyn mallistosta More&Moren punainen mekko. Mekko on ylhäältä hyvin klassinen kotelomekkomallinen, mutta vyötäröllä on poikkileikkaus ja muutama laskos sekä ylös- että alaspäin. Mekossa on vuori ja mekkoa löytyy myös tummansinisenä. Kaulassa minulla on  More&Moren ohut silkkihuivi, jonka kiedoin tuplasti kaulan ympärille ja laitoin sivuun ison rusetin. Sovitin mekkoon myös kapeata lakeerivyötä ja se sopi siihen hyvin, mutta oli liikaa huvilajuhliin, mutta muihin tilaisuuksiin sopiva.

More&Moren mekko 129,95 ja silkkihuivi € 45,95

Suosin rapujuhlissa paperipöytäliinoja, -lautasia ja -servettejä, koska rapujen syöminen on suht´ sotkuista hommaa eli näin pääsen helpommalla kun ruokailun jälkeen voin heittää kaikki roskat suoraan roskapussiin. Meillä ei ole huvilallamme juoksevaa vettä, vaan lämmitän veden kattilassa ja tiskaan astiat käsin. Haluan aina käyttää aitoja laseja, mutta nehän onkin helpompi tiskata, kuin ruokalautaset.  Kauppahallin kalakauppias Ruotsala oli keittänyt ravut valmiiksi ja onnistunut jälleen kerran loistavasti.

Rapujen lisäksi pöydässä oli tilliä, aitoa voita, vaaleaa paahtoleipää ja sitruunaa. Laitan myös pienen vesikupin lautasen viereen,  jossa on sitruunan viipale, ideana, että siellä voi viruttaa sormia. Laulut ja snapsit kuuluvat rapujuhliin, joskaan en ole snapsien ystävä, vaan kaadan yleensä snapsilasiini vettä. Lapsista oli pienenä aina hauska katsoa kun irivistin snapsin jälkeen, vaikka lasissa oli vettä, eikä kukaan pöytäseurueesta tietänyt siitä kuin oma perhe, koska juomapuolen hoiti mieheni, jos olimme hänen vanhempiensa luona syömässä.

Anoppini oli aina tarkka, että syödyt ravut laitetaan kauniisti lautaselle ja syönnin jälkeen annetaan pisteitä jokaisen lautasesta. Olen noudattanut hänen neuvoaan, mutta ainoana perheessä.

Tässä näette yhden nuoren miehen lautasen, joka ei ole noudattanut fammunsa oppeja.
Näin ollen, minun lautaseni on ainut, joka saa pisteitä ruokailun päätteeksi, muut ovat täysiä nelosia eli kympin saaminen tässä porukassa ja tässä asiassa on helppoa:)

Jälkiruoaksi tarjoilen omaa bravuriani eli Irish coffeeta. En tiedä, miten olen joskus nuoruudessani opetellut sen tekemisen, mutta teen sen yleensä aina huvilalla jälkkäriksi. Eli lasiin laitetaan hieman Jameson viskiä ja fariinisokeria. Päälle kaadetaan kuumaa kahvia, Presidentin tumma paahtoa.

Griffon poika seuraa tarkkana Irish coffeen tekemistä, jos sais vaikka nuolaista kermaa:)

Tupperwaren sekoittimessa ravistan kuohukerman. Kaadan sen varovasti kahvin päälle, ettei se sekoitu kahviin, koska sitten Irish coffee on pilalla. Kallistan lasia ja jokaisen kaadon jälkeen ravistan kermaa pari kertaa, ettei joukseva kerma tule tupperwaren pohjalta, koska se menee kahvin läpi ja sekoittaa juoman.

Kauppahallin Wasa Konditoriasta saa ranskalaista suklaakakkua kahdessa eri koossa. Kakku on aivan uskomattoman hyvää ja niin rasvaista, että jos sen laittaa pakastimeen, niin se ei koskaan jäädy ihan läpi eli voit ottaa sieltä palan ja syödä sen heti. Kaloreista en tiedä, enkä uskalla edes arvata.

Puolelta öin veimme nuoret takaisin kaupunkiin ja täysikuu valaisi ajoreittiämme. Otamme uusiksi taas ensi vuonna.